Päiväoleilua

Eilen oli kovia ukkoskuuroja jotka vähitellen vaihtuivat yhtenäisksi sateiksi ja 20 v vanha tunnelitelttani ei ihan täysin pystynyt vastaamaan niiden haasteisiin. Kun aamuyöllä tulin bileistä, taivaalla näkyi jo selkeämpiä kohtia, tuuli. Jokin metsäkirvistä muistuttava lintu oli heräillyt ja lauloi Malm:n pitkäruohoisen jalkapallokentän reunametsikössä, jossa telttani oli. Muuten oli täysin hiljaista. Kunnes, jostain kantautuu hitaan lindyn viipyilevät sävelet. Sen täytyi tulla jostain teltasta, matkaa pelipaikoille oli sentään aikalailla. Kello oli lienee jotain neljä.

Aamulla tarkastelin kosteustuhoja, joista oli saanut osansa myös Ilkka Malmbergin Hehtaarikirja. Mutta tiedän että se ei panisi niistä pahakseen, ne vain tuunasivat sitä hieman.

Nyt istun bananacafen pehmoisella sohvalla kirjoittelemassa muistiinpanoja ja nautimassa päivittäistä paksua banaanikakkusiivuani med caffe.  Kuuluu ruotsia, kauempaa ihmisten epäselväksi hälinäksi vaimentunutta puhetta ja naurua, viestinnsaapumisen hiljainen merkkiääni. Ulkona on koleaa, tuulista ja pilvistä. Ilmojen parantumista odotellaan, sellaista on luvattu. Minulla on kuitenkin lämmin, kerrospukeutumista on nyt harrastettu aika tavalla. 

Tänään löytyi ensimmäinen selvä tekniikkaero jiveen. Markuksen tunnilla, killeribuugin luoja, buugin ja lindyn taka-askeleessa kanta ei mene maahan eikä painopiste siirry taakse. On aivan kuin askel-askel, muuttaa vaan suuntaa. Jivessä taas tanssitaan kanta maahan ja lantio jalan päälle. Lantion swingausero sivulle sen sijaan tänään hävisi, Pontus, kolminkertainen maaimanmestari, neuvoi swingaamaan että ottaa vastaan baunssia ettei menisi pääjän. Toki jivessä swinga enemmän.